Thaimakuja: Tom Kha Gai kahdella tapaa

IMG_9498
Thairuokaopissa Hua Hinissa. Kuva Juha Puikkonen.

Totista työtä tuo kokkaaminen näköjään! Blogimme  nimikkokuva on reissultamme Thaimaan Hua Hiniin, jossa vietimme taannoin hikisen päivän kokkauskurssilla.

Mitä mainioin tapa tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin, raaka-aineisiin ja oppia Thai-keittiön saloja! Sittemmin olen osallistunut muutamalle muullekin kurssille.

Ruokakurssit alkavat yleensä ostosretkellä paikalliselle torille tai kauppahalliin. Se jo itsessään on vietävän mielenkiintoista, suurin osa kasviksista kun on itselle tuntemattomia. Samalla näkee paikallista arkea ihan toisin kuin rannoilla.

Kurssien kautta olen tutustunut esimerkiksi kalakastikkeeseen, galangal-juureen sekä totutellut tuoreen chilin, sitruunaruohon ja korianterin käyttöön. Näitä thaimaalaiset tuntuvat viljelevät ruoissaan.

Kursseilla tehdään yleensä thaimaalaista currytahnaa morttelissa alusta asti, kiehautetaan kookoskerma tiiviiksi mausteiden läpitunkemaksi seokseksi, kunnes sekaan tulikuumaan wokkiin heitetään pieniä liha-, äyriäis- ja kasvissuikaleita… Kuumalla pannulla ruoka kypsyy nopeasti, joten kokin ei auta kuin pysyä samassa tahdissa. Sitten sekaan heitetään yleensä kookosmaitoa ja karmean hajuista kalakastiketta, päälle vähän vihreää, ja tyypillinen thaiherkku on valmis.

Näin minä ainakin sovellan saamiani oppeja thairuoan tekoon näinä päivinä kotona. Paitsi että valmista currytahnaa ja kalakastiketta saa nykyään suomalaisistakin kaupoista, etnisistä kaupoista myös eksoottisempia kasviksia.

Thaimaalaisten nimikkoruoan, Tom Kha Gai –kookos-kanakeiton valmistaminen on vielä helpompaa. Kunhan muistat napata Thaimaan reissultasi ruokakaupasta tuliaisiksi Lobo-merkkisen valmispussikeiton mukaan.

pussikeitto, paketti kanaa ja purkki kookosmaitoa, thaiherkku on valmis!
Lobo-valmiskeitto maistuu yllättävän hyvältä.

Sekaan purkillinen kookosmaitoa sekä paketti kanaa sekä herkkusieniä, täydestä menee kotiväelle! Toimii loistavasti myös Tom Yum- keittona, jossa kana korvataan lohella.

Tässä kuitenkin bangkokilaisen Amita Thai Cooking- kursseilta saamani Tom Kha Gain ohje, jos mielummin valmistat sitä pitkän kaavan mukaan:

Tom Kha Gai

Yhden hengen annos

100 g kanapaloja

2 dl kanalientä

2 dl kookosmaitoa

1 rkl kalakastiketta

1 rkl sitruunan mehua

Mausteiksi galangal-juurta, sitruunaruohoa ja muutama kafferlimetin lehti. Päälle tuoretta chiliä paloiteltua ja tuoretta korianteria.

Valmistus

Kiehauta kanaliemi, lisää viipaloitu galangal-juuri ja sitruunaruoho. Anna maustua hetken ja poista sitruunaruoho.

Lisää kana, kookosmaito ja kafferinlehdet. Anna hautua, kunnes kana on kypsää. Mausta sitruunamehulla ja kalakastikkeella, koristele chilillä ja korianterilla ennen tarjoilua.

Hua Hinin suosituin kokkikurssi:

Thai-cookingcourse.com

Bangkokilaisen Amitan kokkikurssi:

Amitathaicooking.com

 

 

Sähköpyörillä Penedèsin viinimailla

Teija Laakso

Penedes pyörä1Mikäs sen kivempaa: kurvailla pitkin Penedèsin viinimaita, nauttia maisemista, auringosta, tehdä löytöretkiä sivupoluille, pysähtyä välillä mielenkiintoisten viinitarhojen pihaan ja käydä nauttimassa lasillinen… Sitä olimme tehneet perheen kanssa lomillamme näillä seuduilla monta kertaa.

Tunti Barcelonasta etelään Vilafrancan pikkukaupunkiin, ja olet keskellä viininharrastajan unelmaa. Esimerkiksi Torresin viinitilalle on Vilafrancan keskustasta vain noin kilometri, Parés Baltà on siitä saman verran eteenpäin. Kiinnostaako Codornìu, Vallformosa tai Freixenet? Kaikki täällä. Ja niiden ympärillä on lukemattomia suomalaisille tuntemattomampia pieniä viinitiloja.

Vaan tällä kertaa lähdimme matkaan ilman lapsia. Mietimme, mikä tekisi tästä matkasta erilaisen. Autolla kurvaillessa ei pääse ihan ruohonjuuritasolla nauttimaan lämmöstä ja auringosta ja pitää arpoa kuski. Espanjan 35 asteen helteet taas eivät houkutelleet polkupyörän selkään, sen verran mäkistä maasto on.

Vaan Heureka, sitten sen tajusin: sähköpyörät alle! Niiden avulla pääsemme näkemään paljon, saamme liikuntaa mutta emme vedä itseämme armottoman auringon alla ihan piippuun, ja pääsemme molemmat nauttimaan paikallisista viineistä.

Niinpä teimme! Vuokrasimme sähköpyörät Burricletan kautta. Hintaa tuli 60€/ 2 pvää/ pyörä, eli autonvuokraus olisi ollut samoissa hinnoissa, mutta tämä oli paljon hauskempaa! Jätimmekin auton vuokraamatta koko reissulle, kuljimme junalla Barcelonan lentokentältä keskustaan ja sieltä paikallisjunalla Vilafrancaan. Hyvin toimi.

penedes pyörä 2Pyörän mukana saa GPS:n, joka olisi neuvonut meitä tilalta toiselle. Viinireitin seuraaminen olisi kuitenkin vaatinut sen orjallista noudattamista, joten kuljimme mieluummin omia polkujamme, Vilafrancan turisti-infosta saamamme viinikartan kera.

Sitä löytämisen iloa! B&B-isäntämme Rainer ja Ariane Arianellasta neuvoivat meille parhaat maisemareitit ja vain paikallisten tiedossa olevat viilentävät lähteet, joissa kävimme uimassa.

Muulin – paikallisten sähköpyörillemme antama osuva nimi, perinteisillä olkikoreilla varustettu ja sen verran raskassoutuisia kun olivat – kyytiin oli pakattu paljon juotavaa, aurinkorasvaa ja uimakamat, sekä vähän peittävämpää ylle.

Välillä pysähdyimme pikkukyliin nauttimaan lounasta tai välipalaa, tai viinitiloille.

Kilometrejä kertyi parhaana päivänä yli 80. Siinä piti jo sähköpyörän akkua säästellä ja käyttää enemmän jalkavoimia.

penedes viinifestaritSatuimme paikalle juuri heinäkuun alussa, jolloin Vilafrancassa vietetään viini- ja jazz-festivaalia. Keskiaikaisen kaupungin kadut oli valjastettu paikallisten pikkutilojen viiniteltoille, ja siellä vietimmekin rattoisan iltapäivän, keskittyen maistelemaan paikallisia rosé cavoja. Paikalliseen tyyliin festareilla ei tyydytty muovimukeihin, vaan lipun hintaan kuului Riedelin viinilasi, jonka sai mukaansa. Hienoa!

Pitkän päivän päätteeksi maistui kevyt tapas-pöytä paikallisessa pikkukuppilassa. Ja tietysti paikallista viiniä, suoraan naapurista Parés Baltàlta. Sekin hyvä puoli pyöräreissussa on, että ruoasta voi nauttia täysin siemauksin, kun kulutuskin on normaalia suurempi.

penedes tapas

http://www.enoturismepenedes.cat/en/

www.burricleta.com

www.arianella.com

 

Luolaseikkailulla adrenaliini virtaa

 Teija Laakso

Kåppashålan luolaJaa tuostako pitäisi mennä? Missä on kaide, missä portaat?

Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Björklidenin Kåppashålan luolaseikkailun alku on vakuuttava: Noin takapuoleni kokoisesta aukosta pitäisi laskeutua kymmenen metriä alaspäin, seinämän ulkonemista askelen paikkaa hakien.

Takaperin eteneminen on yllättävän hankalaa. Opas onneksi neuvoo alapuolella, mistä voisin löytää seuraavan askelman kengälleni.

Kun pääsen alas Silverhalliin, pulssi hakkaa. Korkean luolan seinät välkkyvät hopeisina otsalampun valossa – se tulee mineraaleista kuulemma. Tippukivet luovat pitsistä tunnelmaa. Täällä on pidetty häitäkin.

Lähdemme jatkamaan 1,5 kilometriä pitkää luolastoa eteenpäin, nyt onneksi pääosin vaakasuoraan. Keli on kuulemma haastava. Viereisen joen vesimassoista tekee tietään luolaston pohjalle. Etenemme kavuten, kontaten ja välillä ryömien, vesimassoja vältellen.

Ahtaassa luolassa eteneminen vaatii kunnon varustuksen, vedenkestävät jalkineet ja totaalista keskittymistä. Kohta kuuluu ensimmäinen huuto: vesi virtaa suoraan kaverin kumisaappaan varresta sisään.

Kåppashåla2Pian on omankin kämmenen pohjassa on kunnon vekki. Vedän hanskat käteen, vaikka grippi huononee. Kypäräkin kolahtelee tauotta luolan matalaan kattoon. Ilman sitä ja otsalamppua olisin pulassa.

Kåppashålan luolat löydettiin Pohjois-Ruotsin Björklidenin kupeesta vasta 1950-luvulla. Kolme vuosikymmentä myöhemmin löydettiin luolan toinen pää, ja nyt luolasto muodostaa yhteensä 1,5 kilometrin mittaisen seikkailun. Sen läpi kulkeminen vie nelisen tuntia ja vaatii oppaan. Me jätämme retken tällä kertaa kesken, kun vesi on poikkeuksellisen korkealla.

Mutta nälkä jää. Tätä adrenaliinipaukkua on saatava kokea lisää!

Katso lisää: http://bjorkliden.com/aktiviteter/grottaventyr/

Ohjattu luolakierros järjestetään pari krt/vko, hinta 495 kr/aikuinen.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Matka Björklideniin toteutettiin Visit Swedenin kanssa. Täältä löydät muita matkavinkkejä Ruotsiin selvällä suomenkielellä.

Vaihteeksi vatsataudissa, nyt Kiinassa

kiina 040
Salainen aseeni.

Tiina Vahtera




Kun olin ensimmäisen kerran lähdössä Kiinaan, ihana matkanjohtajamme Senja antoi kullanarvoisen vinkin. 

– Ota aina hotellin kiinankielinen osoitelappu mukaan. Siellä ei osata englantia.

Se on totta. 1,4 miljardia ihmistä puhuu maassaan 292:aa kieltä, mutta yleisin niistä ei ole englanti. Taksikuski löytää oikeaan paikkaan, kun vilautat hänelle hotellikorttiasi. Todennäköisesti tai ainakin toivottavasti.

Finnair tilasi ihanan sään – A350 lipui auringonlaskuun

Tiina Vahtera

SONY DSC
Kaunotar on laskeutunut. Kuva Tiina Vahtera

Vuosituhannen tapaus Helsinki-Vantaan lentoasemalla!

Euroopan ensimmäinen Airbus A350 laskeutui Toulousesta Helsinki-Vantaalle 7. lokakuuta. Olin vastassa kymmenien muiden alan ihmisten kanssa. Lukemattomat bongarit ja paljon kokeneet ilmailutoimittajatkin ällistyivät: olipa upeaa.

Kone on kone, sen tekevät ihmiset. Mutta sää oli jotain aivan uskomatonta. Lokakuun auringon viimeiset säteet saattelivat koneen kotimaan kamaralle. Paloautojen vesisuihku sai ilman pisaroimaan ja ihmiset haukkomaan henkeään.

Komeaa!

Syksy 2015 jää aikakirjoihin kauneimpana ihmismuistiin. Sateisen kesän kotimaassa kärsineet saivat korvauksen korkojen kanssa.

Yläilmoissa ihan naapurissa

Teija Laakso

Välillä ne parhaat seikkailut löytyvät ihan vierestä. Onneksi joku vinkkasi, että ihan kotimme lähelle Helsingin Taliin on avattu Zippy-kiipeilypuisto. Siispä lapset mukaan ja testaamaan!

zippy jalatKiipeilypuisto on hyvä paikka testata omaa kuntoaan ja korkeanpaikankammoaan. Kun kaikki tapahtuu kymmenen metrin korkeudessa, mäntyjen latvojen korkeudella, syke hakkaa ja jännitys vie vallan. Täältä ei voi pudota, sen verran hyvin valjailla köytettyjä olemme, mutta adrenaliini virtaa ja saa haluamaan lisää.

Etenemme helpoimmasta vihreästä radasta ensin keskivaikealle siniselle, sitten haastavalle punaiselle. Siinä saa tehdä jo tosissaan töitä, ettei jalka lipeä.

zippy seinä

Teineille kaikki tuntuu olevan itsestään helppoa. He jatkavat haastavimmalle, mustalle radalle, jossa pääsee eteenpäin vain kroppaa heijaamalla.  Tyydyn onneksi kannustamaan alhaalta käsin.

zippy haasteKolmen tunnin kierroksen jälkeen riittää, vaikka en millään malttaisi lopettaa. Tähän adrenaliinikoukkuun on kiva jäädä. Seuraavana päivänä huomaan olevani aivan mustelmilla. No, tuli ylitettyä itsensä!

Hinnat: 25 €/ yli 140 cm, 20 €/alle 140 cm. Perhelippu 2+2 yht 80 €. Näin ainakin vuonna 2015, katsotaan mikä tilanne on taas toukokuussa 2016, kun Zippy avaa taas ovensa.

Hinnat sisältävät turvavaljaat ja turvallisuusopastuksen.

zippy.fi