Sakari Nupponen
Yhtiö puoliksi italialainen, kapteeni aito italiainen Massimo Pinsolo, keittiö italiainen ja venäläinen. Tällainen on Helsingistä Pietariin seilaava Princess Anastasia.
Risteilijä palasi juuri puolalaiselta telakalta parin kuukauden ehostuksesta. Ei se ollut hullumpi ennenkään pienessä erilaisuudessaan. Alus on tavallaan suomalaisille tuttu, sillä se on Viking Linen Mariellan sisaralus ja tunnettiin aikanaan nimellä Olympia.
Risteilijäksi sitää pitää kutsua, vaikka meille suomalaisille se on nyt meritie Pietariin. Princess Anastasia käy myös Tallinnassa ja Tukholmassa. Siksi lähtöjä on vain viikon välein ja viisumivapaa matka hotelliyöpymisineen Pietarissa vie neljä yötä, joista kaksi hotellissa. Palata voi yöpymättä maissa. Viisumitta ei kuitenkaan saa tulla takaisin lentäen, junalla tai pikkubusseille, joita suhaa taajaan Helsingin ja Pietarin välillä.
Onhan alus kannelta toiselle kulttuurien sekamelskaa, mutta mitä muuta kansainvälinen risteilijä voisikaan olla. Ripaus amerikkaa, kuten New York -ravintola pihveineen ja erikoisaamiaisineen. Muuten alku- ja pääruoat on höystetty ja maustettu italialaiselle otteella; oliiviöljyä, yrttejä ja vihanneksia. Toki voi syödä myös tyylipuhtaan venäläisittäin: alkuun ukrainalainen borssikeitto ja pääruoaksi kiovankana.
Hinnoittelu laivalla tapahtuu euroissa. Keitot ja alkupalat 8-14. Pääruoat 20-28.
Keittiö on siis venäläinen ja italialainen. Italialaisin ravintoloista on saman kannen Napoli Mia. Pastat 16 euroa. Pääruoat 19-27 ja pizzat 13-19.
Italialainen keittiö alkaa olla jo meille suomalaisille niin tuttu, että näillä vesillä ei löydy siitä uutta. Sen sijaan venäläinen yllättää.
Kaksi venäläismiestä, hyvässä eilisen seilissä, mätti lautaselleen ”aamutuimaan” puolentusinaa leivonnasta. Vaipuivat haikeaan muistoon, kuinka ne olivat ennen reilumman kokoisia.
Näitä oli ihan pakko maistaa. Hunajalla kostutettuja. Maussa mielleyhtymä runebergintorttuun. Päälle sipaistu kräämiä.
Ei hullumpaa, mutta yksi riittää tälle tsuhnalle. Venäläistä se ei kuitenkaan ollut.
Kun pääsi maissa rauhassa googlaamaan, Baba Mignon osoittautuikin ensimmäisten hakutulosten perusteella mitä italialaisimmaksi herkuksi.
Oikeastaan se olikin koko Euroopan omaisuutta. Saksalaiset arvelevat tämän ranskalaisen keittiön rommilla maustetun makupalan saavan nimensä venäläisestä ”Babuskasta”, lyhennettynä Baba. Keksijäksi epäillään puolalaista kuningasta ja Lothringenin herttuaa Stanislaus Ensimmäistä.
Rommi ja punssi, saman makuisia, hmm… Mistähän Fredrika Runeberg haki reseptinsä kansallistorttuumme, hiipii mieleen.
Onneksi oman kokkipojan keittokirjastossa löytyy alan raamattu LAROUSSE Gastronomique. Sen mukaan Baban kehittelli maanpaossa ollut Puolan kuningas Stanislas Leszcsynski, jonka mielestä Lothringenin (Lorraine) paikalliset kugelhopfit (kuivakakut) olivat liian kuivia. Niin ne piti kostuttaa rommilla.
Aina sitä oppii uutta vaikka Princess Anastasialla.
Ja sitten se, mitä usein, joku vanha idänmatkaaja tivaa: tuoksumaailma. Oliko se niin kuin ennen.
Tein oikein nuuhkimiskierroksen: vieläkö täällä jossain löytyy se vanha neukku: ne toisenlaiset pesuaineet, hajusteet, valkosipuliruoat ja mahorkat…
Ei.
Eikä se muuten jäänyt mieleen edelliseltäkään reissulta jääkiekkokeväänä 2016. Mieleen jäi sulava palvelu kaikkialla muualla paitsi Pietarin sataman passintarkastuksessa, jossa jonoa piinattiin kuin vanhaa neuvostoaikaan.
Knoppitiedoksi: Varustamo on perustettu 2016, kun St. Peterline ja italialainen Moby Lines yhdistyivät. Aiemmin se toimi vain St. Peterlinen nimellä. Sitä ennen reitillä ovat yrittäneet Tallink ja Silja Opera.
Ja joskus ennen Neuvostoliiton hajoamista Helsinki-Leningrad -reitillä sauhusi Konstantin Simonov, josta sittemmin tuli Kristina Katarina ja edelleen arktinen tutkimus- ja ristelyalus Ocean Endeavour.
muista maista 
Hei Sakke, tuo baba mignonhan on ilmiselvä Ekbergin kahvilan samppanjapullon korkki! Tosin siihen ei kuulu tuota keäämiä.
TykkääTykkää