Tiina Vahtera
Tallinnan Kasvitieteellisen puutarhan kuvissa ei ole voikukkia, koska kaikki tietävät, miltä voikukka näyttää. Vai onko sittenkään niin?
Roosana hehkuva puu on kukkivien puiden kuningatar magnolia, joka on riehaantunut alkukesän hurmioon. Magnolioita on Tallinnan Kasvitieteellisessä puutarhassa monia ja monenvärisiä.
Ihastuttava herra on pää- tai ylipuutarhuri Urmas Laansoo, joka osaa kertoa kasveista kaiken. Siis kaiken.
”Puutarhan alueella, ulkona ja sisällä, on 8 500 kasvia. Oijoi, se on liian paljon. Ei ehdi päivässä”, Laansoo murjaisee ryhmällemme, joka on matkalla Visit Tallinnan, Visit Estonian, Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen vieraana.
Voihan koluamiseen toki käyttää monta päivää tai monta reissua! Suomea puhuvan Laansoon saa oppaaksi tilaamalla, tai apulaiseksi voi ottaa audio-opaslaitetteen, joka myös osaa suomea.
Teletorni on kaikille tuttu maamerkki. Ken on huristellut sen korkeuksiin, on tullut katsahtaneeksi myös alas lounaaseen. Vihreän Tallinnan vihrein kolkka antaa siellä juuri nyt parastaan.
Parastaan ja parastaan… miten sen ottaa. Laansoo nyppää nurmikolta – jota saa tallata – pari voikukanlehteä ja näyttää: ”Voikukkia on 166 eri lajiketta. Katsokaapa, tässä lehti suippenee eri tavalla kuin tässä toisessa.”
Varmaan näin on, mutta keltaisena ruohikko kimmeltää joka tapauksessa. Ei muuten kimalla Nepalissa tai Siperiassa. Nepalissa voikukka on punainen ja Siperiassa valkoinen, joskin valkoinen on harvinaistumassa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Iloitkaamme siis, että voikukkia vielä on.
Kaikki biologiantunneilla hereillä olleet tietävät, että Suomen kansalliskukka on kielo (aloittaa kukkimisensa juuri nyt) ja kansallispuu rauduskoivu (lehdessä), mutta mitkä ovat Viron vastaavat?
”Ruiskukka ja tammi”, Laansoo vastaa.
Laansoo on oikeastaan palmumiehiä. Kaiken hänen erikoisasiantuntemuksensa kruununa on supererikoisasiantuntemus palmuista. Niitä kasvaa kasvihuoneissa sisällä.
Maailman yleisin palmu on kookospalmu, ja sellainen on toki myös kasvitieteellisessä puutarhassa.
”Hän tuli meille vuonna 81, mutta ei ole tehnyt hedelmää vielä”, Laansoo kertoo.
Kasvimies käyttää rakkaistaan pronominia hän. Se on myös virolainen tapa.
Trooppisilla osastoilla lasikattojen alla on 2 000 eri kasvia. Laansoo pysähtyy tämän tästä ja kertoo pienen tarinan. Huonekasvinakin tuttu traakkipuu eli lohikäärmepuu on saanut nimensä siitä, että kun hänen päänsä katkaisee, hän kasvattaa uuden pään aivan kuten lohikäärmekin. No niin.
”Tulppaanit tulivat Eurooppaan Turkista. Tulppaani tarkoittaa turbaania – onhan se aika selvä juttu, kun katsoo hänen ulkonäköään”, Laansoo selostaa.
Ja mikä onkaan maapallon nopeimmin kasvava kasvi? Bambu.
Monet puutarhan kasvit ovat tulleet lahjoituksina. Niin myös sisätilojen vanhin asukas, 119-vuotias kaktus. Kasvihuoneessa rääkyvät monenlaiset linnut ja vaeltelee kilpikonna, jolla on vapaus valita asuako ”Etelä-Amerikassa” vai ”Afrikassa”.
Orkidea on siitä ihana kasvi, että se kukkii pitkään. Juuri nyt ei ole paras sesonki, mutta monet, monet orkideat ihastuttavat Laansoon valtakunnassa kävijöitä kuitenkin.
Ulkopuutarha on rakennettu niin, että aina jokin kolkka kukkii. Tulppaanit ja narsissit vetävät viimeisiään, mutta ah, ne magnoliat ovat juuri parhaimmillaan. Kohta puhkeavat ruusut.
Lasten kanssa on syytä kiertää kaukaa kasvihuoneita ympäröivä marjakuusiaita. Marjakuusi on myrkyllinen.
Sisääpihan aistien puutarhassa saa ottaa rennosti. Yrttejä on lupa tuoksutella ja maistaa.
Mikä ihaninta, luonnon helmassa kasvitieteellisen puutarhan alueella saa myös piipahtaa piknikille. Ruoho on ihmistä varten.
Tallinnan kasvitieteellinen puutarha
- Kloostrimetsassa Piritan aluella, Teletornin ja Pyhän Birgitan raunioiden vieressä.
- Perustettu 1961.
- Perille omalla autolla, pyöräillen, taksilla tai Virukeskuksesta bussilla 34A.
- Kesällä avoinna ma-su 10-19.
- Hinta 5,50, lastenlippu 3,00, perhelippu 10 e, Tallin Cardilla ilmainen.
muista maista 