Viron Finlayson – täällä aika pysähtyi kuin seinään

kreenholmaputous
Tehdas on perustettu Narvajoen vehreälle saarelle.

Äimisteltävää riittää. Olipa kerran suuri maa ja suuren maan mittakaavat. Kreenholmin manufaktuuri muistuttaa sekä tsaarin ajoista että Neuvostoliitosta.

Sakari Nupponen

Narvan jättimäistä tehdasaluetta lähestyessä näkee punatiilisiä taloja, jotka ovat suomalaisille perin tuttuja. Tehtaanjohtajien, mestarien ja konttoriväen talot ovat arkkitehtuuriltaan aivan kuin vanhojen suomalaisten varuskuntapaikkakuntien kasarmit.

Portilla ei pää pyöri vielä kummissaan, mutta kun on ohittaa Joalan saaren ja Georgin saaren tehtaat alkaa mietiskellä mittakaavoja. Näissä kahdessa on sivurakennuksineen kokoa jo Helsingin Itäkeskuksen verran.

Nyt saaret ovat osa manteretta. Silta vie Kreenholmin saarelle, joka ei ole saanut nimeä tehtaan perustajan mukaan, vaan juontuu Grönholmista, vihreästä saaresta. Tehtaan perusti Narvajoen kosken kaltaalle saksalainen puuvillakauppias ja paroni Ludwig Knoop 1857. Skotti James Finlayson ehti Tammerkoskelle runsaat 20 vuotta aiemmin.

kreenholmportaat
Rakennusmassoja voi kooltaan verrata Helsingin rakenteilla oleviin kauppakeskuksiin.

Tehdasalueen sisällä kaikki paikat ovat typö tyhjillään. Suunnitelmia on, mutta näinköhän ne toteutuvat meidän aikanamme.

Neliöitä voi olla jopa neljännesmiljoona eli kaksi Itäkeskusta, vaikka Viron kiinteistörekisteri löytää niitä vain 173 881. Luku on ”netto”. Niinpä esimerkiksi Itä-Viron asiantuntija ja matkaopas Pekka Linnainen arvelee rakennuspinta-alan apu- ja sivurakennuksineen nousevan yli 200 000:een.

kreenholmpurku
Täällä aika pysähtyi kirjaimellisesti kuin seinään.

Vironkielisen Wikipedian ja monien muiden arkistolähteiden mukaan Kreenholmilla oli kiinteistöjä vuonna 1906 peräti 1,4 miljoonaa neliöjalkaa eli noin puoli miljoonaa neliömetriä.

Ruotsalainen pääomasijoittaja Narva Gate OÜ eli Mats Gabrielsson kumppaneineen sai alueen 2007 niin halvalla, että heillä on varaa odottaa, että itänaapurissa ja likeisellä rajalla siirrytään normaalimpaan kanssakäymiseen. Muuten suunnitelmat ovat vasta kiiltäväpintaisen prosyyrin ja havainnekuvien asteella.

kreenholmraja
Tehdasalueen nurkalla on Viron, EU:n ja Naton rajapyykki.

Viimeiset työntekijät lähtivät tällä vuosikymmellä ja jäljelle jäin vain tavaramerkki Kreenholmi Мanufaktuur OÜ, jolla on toki oma myymälä. Vielä vuosituhannen alussa tehdas toimi alihankkijana muun muassa Marimekolle.

Puuvilla oli Kreenholmin materiaali. Yhdessä tehdassaleista on jäljellä kone, jonkalaisia huolsi työkseen Finlaysonilla kirjailija Väinö Linna. Samassa salissa tamperelainen saa ahaa-elämyksen: kuusivooninkinen! Finlaysonin tehdasalueen vanhimman rakennuksen välipohjia kannattavat niin ikään valurautapylvää. Siis samaa rakennustekniikkaa.

kreenholmsali
Tuttu näky tamperelaiselle. Finlaysonin valurautapylväät valmisti Fiskarsin valimo.

Kreenholm työllisti jo tsaarinaikana yli 10 000 työntekijää. Suurimmillaan väkimäärä oli neuvostoaikana V.I. Leninille omistetussa tehtaassa: noin 12 000 – 14 000. Tosin tuossa luvussa saattoi olla mukana muita toimipisteitä ja oheistoimintoja, kuten oma sairaala.

Kun raja vedettiin Viron uudelleen itsenäistyessä, osa rakennuksista ja entisistä työntekijöistä jäi Ivangorodin (viroksi Jaanilinnan, suomeksi Iivananlinnan) puolelle. Raja kulkee Kreenholmin saaren itäpuolisessa jokiuomassa.

kreenholmnaapuri
Näin pieni on rajajoen kuivan kesän virtaus, kun vettä ei juoksuteta Narvan tekojärvestä.

Paljonko vettä virtaa Narvajoessa ja kanavassa, riippuu Venäjän viranomaisista, jotka päättävät padosta Narvan tekojärvellä. Kreenholmin saarella ei voi suunnitella samanlaista show’ta kuin Imatrankoskella. Juoksutukset voivat tulla yllätyksenä.

Aivan tyhjänpanttina alue ei ole, sillä elokuussa Tarton Uusi Teatteri tuo pihapiiriin Kremlin satakielet -näytelmän, joka kertoo Jaak Joalasta ja muista neuvostoajan virolaisista suurista musiikkitähdistä kertovan näytelmän. Esityksen aihepiiri kumpuaa ristiriidoista, koska kaikkia Moskovassa uraa luoneita ei katsottu kotona hyvällä silmällä.

kreenholmsitäriittää
Ja tätähän täällä riittää silmänkantamattomiin.

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta. Se on presidentti Kerstin Kaljulaidin idea. Hänen työpaikkansa eli kanslian on määrä muuttaa kuukaudeksi itään.

Näin tasoitetaan myös tietä Narvan pyrkimyksissä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Narva is next –kampanja kääntää reippaasti päälaelleen uumoilut, että Krimin jälkeen Venäjä tulee tänne.

kreenholmlakko
1872 Kreenholmin tehtaalla järjestettiin Euroopan suurin lakko.

Ja miten sinne pääsee? Joka sunnuntai tehdasalueelle järjestetään 1,5 tunnin opastettu kierros. Se ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Pääsymaksu on 13 euroa aikuisilta ja 8 euroa lapsilta.

Enemmän Narvasta luet täällä.

Ja Narvan herkuista täällä.

 

3 comments

Add Yours
  1. Lauri Laugen

    Hei! Tuo Kreenholmin nimi on ollut Krähneholm eli Variksensaari vironkielisissa julkaisuissa. Onko sinulla uutta tietoa? En uskoisi että ruotsalaisesta g:stä (Grönholm) tulisi saksalainen k niin kuin viron tai suomen kielessä. Krähe on saksaksi varis. Siis sellainen saksalais-ruotsalainen nimi.

    Tykkää

    • sakarin1

      En tiedä on tieto uutta vai pikemminkin hyvin vanhaa. Tapion matkassa Narvassa ja Koillis-Virossa kertoo sivulla 65, että saaren nimi oli Kreenholm, alunperin Grönholm. Lähdeviitettä kirjassa ei ole.

      Tykkää

  2. sakarin1

    Grönholm on mainintana Tapio Mäkeläisen kirjassa Tapion matkassa Narvaan ja Koillis-Viroon sivulla 65. ”Tehtaat rakennettiin Narvajoen vehreälle saarelle, joka tunnetaan nykysin Kreenholmina, alunperin Grönholmina.”

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s