Tiina Vahtera
Saitko sen? Uhkaako osa kisalomasta Gdanskissa mennä pilalle pöntöllä? Voi itku.
Legendaarisia pöpöt ovat Intiassa ja Egyptissä, mutta turistiripuli voi iskeä myös kotoisen Itämeremme rannoilla. Kohta alkaa lyhyiden syysmatkojen buumi. Oma kauhukokemukseni sattui siis ihan tuossa lähellä, Puolassa.
Lumoavan kauniissa Gdanskissa hanat olivat auki sanan kaikissa merkityksissä.
Puolan kolme sisarta Gdańsk, Sopot ja Gdynia kukoistavat vierekkäin Itämeren kaakkoisrannalla. Gdańskin muistaa lentopallosta, Lech Wałęsasta ja Solidaarisuudesta, Sopotin Interviisuista, satamakaupunki Gdyniaa ei mistään, mutta minä muistan yhden yön matkan Pohjois-Puolaan iäti.
Ensimmäisenä ja samalla viimeisenä aamuna oli aikainen lähtö. Pikainen hampaidenpesu – menoksi! Kenttäbussissa alkoi yökkäily.
Jahas, rouvan yö oli venähtänyt, kertoivat kanssamatkustajien naamat. Samaa kertoi lentoemännän muutoinkin hapan käytös.
Rouva ei ollut nielaissut juuri kraanavettä väkevämpää, ja todennäköisesti tämä oli kohtalokasta. Varhaisaamun lähtötohinassa oli sittenkin tullut kasteltua hammasharja hanan alla.
Elämän loistavaa draamantajua on se, että pahoinvoiva rouva sai istumapaikan kahden pulskan puolalaismiehen keskeltä. Toinen tuoksahteli valkosipulilta, toinen eiliseltä. Minä, keskimmäinen, suurelta virheeltä.
Lentoemäntä toi vasta pyynnöstä muovipussin, ja niin sitä lennettiin lemuten ja koneen minivessaa laatoittaen Kööpenhaminaan koneenvaihtoon.
Kunnon pöpö ei yökkäämällä eikä ripuloimalla taltu. Vain aika auttaa. Viimeiset vatsahapot lensivät taksista kotikadun kiveykselle.
Kotoväki katseli hiukan talvisilmin vihertävää äitiä, jonka kenttätuliaiset olivat jääneet ostamatta.
Vuonna 2015 uutisoitiin, että Kaliningrad on vihdoin puhdistamassa jätevetensä. Juokseva kakka on tähän saakka valunut Itämereen.
Kaliningrad Kuurin kynnään takana on linnuntietä reilun sadan kilometrin päässä Puolan tytärkaupungeista.
Älä juo kraanavettä missään Itämeren itä- ja kaakkoisrannalla, älä Pietarissa ja äärimmäisen harkiten myös Virossa.
Neukkuaikaan sanottiin, että kulaus konjakkia aamuvatsaan auttaa kestämään kaikki koitokset. Enää tuollaista ei tohdi esittää… testata aina voi.
muista maista 
Puolasta toin aikoinani kampylo-bakteerin tuliaisina. Poikaystävä oli suunnitellut kosivansa matkalla, mutta jatkuva huonovointisuuteni lykkäsi kosinnan kotimaahan ja aikeista kuulin vasta myöhemmin.
Jatkuvaa kuumeilua ja vatsatautia ei otettu julkisessa terveydenhoidossa vakavasti vaikka kerroin taudin tulleen matkalta. Yksityisellä pistettiin heti testeihin ja hoidoksi sain jotkut huippuantibiootit, jotka lääkäri hyvin vakavasti vannotti syömään loppuun asti ja apteekkari kohotteli kulmiaan kun näki mitä oli määrätty. Googlaamalla selvisi; kampylobakteerin jälkitautina voi tulla krooninen reuma.
Euuropassa ja Amerikassa olen aina juonut kraanavettä. Tauteja ei ole tullut, mutta maku ei ole aina mieluisa. New Yorkin kraanavesi (tulee valtavista altaista osavaltion pohjoisosista) on muuten tutkimusten mukaan puhtaampaa kuin Evian!
TykkääTykkää
Hei, juuri tällaisia kokemuksia ja tietoa tarvitaan. Kiitos tärkeästä kommentista!
TykkääTykkää
Sopivaa vastapainoa ”ah, matkustelu on niiiiin ihanaa” -kirjoituksille ympäri blogimaailmaa! 🙂 Hyvä listaus tuossa lopussa, itse heitän hanavettä surutta naamaan missä milloinkin sen enempää miettimättä. Ei ehkä kannattaisi.
TykkääTykkää
Kiitti, Saana! Pyrimmekin antamaan ihmisille samaistumisen kokemuksia, koska kaikki ei mene aina ihan putkeen… Kiva onnistumme ! Hyviä ja terveitä reissuja sinullekin 🙂
TykkääTykkää
Sun pitäisi Tiina tulla tänne Sveitsiin. Vettä voi juoda suoraan kraanasta ja tän juustomäärän jälkeen sitä on ummessa kaksi viikkoa.
TykkääTykkää
VOisin kertoa vatsani toiminnasta myös muissa maissa 🙂
TykkääTykkää